Hola! Mulla on käynyt mielessä jo useampaan otteeseen tämän postauksen kirjoittaminen, mutta en vain jotenkin ole saanut aikaiseksi. Meksikolaiset lukiot eroaa meinaa jonkin verran suomalaisista, minkä takia ajattelin, että tämä aihe voisi olla mielenkiintoinen. Mutta ennen kuin päästään itse asiaan, pakko mainita, että oma kykyni ilmaista itseäni suomeksi on alkanut pikku hiljaa kadota, joten pahoittelen jo etukäteen huonoja sanavalintoja, sekavaa sanajärjestystä ja kaikkea muuta mahdollista.
Kuten varmaan kaikki tiedämme, lukio on Suomessa tällä hetkellä kurssimuotoinen, joka tuo jokaiselle opiskelijalle enemmän tai vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan lukujärjestykseen sekä niihin aineisiin, joita haluaa opiskella. Meksikossa lukiot ovat pääsääntöisesti luokkamuotoisia eli periaatteessa asiat toimii samalla periaatteella kuin Suomessa vielä parikymmentä vuotta takaperin. Täällä joissain lukiossa on mahdollisuus valita linja, jolla haluaa opiskella. Esimerkiksi TAE:ssa (Preparatoria Tomas Alva Edison) linjoja on neljä, joista jokaisessa opetetaan hieman eri asioita ja aineita. Linja yksi on matemaattisiin aineisiin keskittyvä kun taas linja kakkosella (jolla itse olen) lähes jokainen tähtää lääketieteelliseen, jolloin lukujärjestys on täynnä erilaisia luonnontieteitä. Linja kolme painottuu enemmän lakitietoon sekä yhteiskuntaoppiin ja linja neljä on taidepainotteinen.
Luokkamuotoisuus ei kuitenkaan ole ainoa ero. Joissain kouluissa oppilaat saattavat voida vaikuttaa omiin lukujärjestyksiinsä, mutta omassa koulussani sitä mahdollisuutta ei ole vaan jokaisella on sama lukujärjestys oman luokkansa kanssa. Täällä koulu ei ole läheskään yhtä vapaata mihin olen Suomessa tottunut. Ottaen huomioon sen, että saatoin olla hieman laiska käymään koulua ennen vaihtoon lähtöä. Otin yleensä pari kurssia itsenäisesti joka jakso ja olin viikottain koulussa keskimäärin 12 oppitunnin verran (yhden oppitunnin kesto 75min). Välillä pari tuntia enemmän tai vähemmän jaksosta riippuen. Muutenkin lukio Raumalla on suhteellisen rentoa eikä itse koulussa olemisesta tarvinnut stressata, minkä takia koulun aloittaminen Meksikossa oli aika iso isku päin kasvoja.
Koulu alkaa joka päivä 7.30 ja loppuu 15.10. Sellaiset kevyet yhdeksän oppituntia joka päivä, joiden välissä on muutamia lyhyitä taukoja. Pisin ns. "välitunti" on 20 minuuttia, joita on päivän aikana kaksi. Voin sanoa, että tuo tuntuu joka kerta aivan liian lyhyeltä. Yleensä siinä kohtaa, kun on ehtinyt löytää muilla luokilla olevat kaverit, taukoa on jäljellä se kymmenisen minuuttia, jolloin keskustelut jää lähes aina kesken. Syödäkin pitäisi jossain välissä ehtiä. Päivän aikana on myös muutamia viiden minuutin taukoja, joiden aikana ei oikeastaan ehdi tekemään yhtään mitään. Ehkä vaihtaa kuulumisia muutamian luokkakavereiden kanssa, mutta siinä se.
Sen lisäksi, että täällä on kahdeksan tunnin koulupäiviä, monet opiskelijat jäävät koulun jälkeen lisäoppitunneille tai joukkoetreeneihin. Erityisesti lukion viimeisenä vuonna lähes jokainen opiskelija ottaa vähintään kahtena päivänä viikossa lisätunteja koulun jälkeen, jotka kestävät yleensä neljästä kuuteen. Monella mun luokkalaisella on näitä tunteja neljänä päivänä viikossa ja toisilla useita treenejä koulun jälkeen. Tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että monet heistä ovat kotona vasta seitsemän aikaa. Koulu ei kuitenkaan lopu vielä siihen, sillä läksyjä on lähes joka illalle. Esimerkiksi linja kakkosella täytyy tehdä marco teorico tehtäviä (teoriaa laboratoriotunteja varten) lähes joka viikko ja laboratorioaineita on neljä. Eli tekemistä on paljon. Itse en edelleenkään ymmärrä, miten nuoret täällä jaksavat tulla kouluun päivästä toiseen. Ottaen huomioon vielä senkin, että vain harvat ehtivät nukkua yli kuusi tuntia yössä.
Koeviikot ovat täällä myös hyvin mielenkiintoisia. Oppiaineita meillä on viisitoista ja kokeita yleensä 12-13. Täällä ei ole erillisiä koeviikkoja kuten Suomessa vaan kokeet ovat normaalien kouluviikkojen aikana. "Koeviikko" kestää kaksi viikkoa ja joka päivä on vähintään yksi koe. Stressaavaa? Ehdottomasti! Koeviikkojen aikana kaikki käyvät koulua normaalisti, mutta kaiken muun päälle pitäisi vielä ehtiä opiskella itse kokeita varten. Kirsikkana kakunpäällä, kokeita on noin kolmen viikon välein. Itse myönnän käytännössä luovuttaneeni jo ensimmäisten kokeiden aikana noin kuukausi sitten. Olen opiskellut täällä jonkin verran ja yrittänyt tehdä läksyt edes jotenkin, vaikka kielen kanssa onkin jonkin verran ongelmia. Mutta mitä tulee kokeisiin, yleensä luen muistiinpanot läpi edellisenä iltana ja yritän saada paperille muutakin kuin pelkästään oman nimeni. Ensimmäisessä jaksossa onnistuin pääsemään kymmenestä aineesta läpi, mutta tämä jakso ei tule näillä näkymin menemään läheskään yhtä hyvin. Ensimmäisessä jaksossa sain käyttää kääntäjää lähes joka kokeessa, mutta tällä viikolla en ole saanut käyttää ollenkaan kääntäjää, joten vastausten laatu heikkeni samantien.
Opetuskin eroaa täällä hyvin paljon siitä, mihin olen Suomessa tottunut. Oppikirjoja ei ole, joten kokeisiin lukeminen on vähän hankalampi operaatio. Meillä on käytössä Schoology-sovellus, jonne opettajat laittavat joitain materiaaleja, mutta pääsääntöisesti opiskelu pohjautuu tuntimuistiinpanoihin. Jotkut opettajat käyttävät powerpointia, toiset sanelevat lähes kaikki muistiinpanot. Itse tykkään tästä systeemistä, koska opettajat opettavat oikeasti eivätkä vain selosta suoraan kirjan sisältöä. Toki muistiinpanojen sanelu on vähän mitä on ja yleensä opettaja sanelee ne vielä sen verran nopeasti, ettei itselläni ole minkäänlaista mahdollisuutta saada läheskään kaikkea ylös.
Koulussani on kuusi vaihto-oppilaista, joista viisi on Rotareita ja itse olen tänä vuonna koulun ainoa YFU-vaihtari, joka on sinäänsä hieman ärsyttävää. Kaikilla muilla vaihtareilla on kaksi kertaa viikossa espanjantunteja, joille en kuitenkaan saa itse osallistua, koska en ole Rotaryn kautta vaihdossa eli se niistä espanjantunneista. Mielestäni muut vaihtarit valitsivat itselleen jonkin joukkoelajin, mutta itse päätin keskittyä omaan lajiini koulun ulkopuolella, joka on osoittautunut hyväksi ideaksi. Ehdin nimittäin hyvin nukkua parin tunnin päikkärit ennen omia treenejä, parasta!
Kuten varmaan tekstin tyylistä voi huomata, en erityisesti tykkää koulusysteemistä täällä. Itseäni ärsyttää erityisesti kunnon lounastauon puuttuminen sekä kahdeksan tunnin koulupäivät, joihin en ole vieläkään kunnolla tottunut. Pitkien koulupäivien takia en myöskään ehdi näkemään kavereita viikolla, minkä takia olenkin yleensä koko viikonlopun liikenteessä milloin missäkin. Toki kannattaa ottaa huomioon, että koulu, jossa olen on yksityiskoulu maan pääkaupungissa, jonka takia meininki täällä saattaa olla hyvin erilaista kuin esimerkiksi pienemmissä kaupungeissa tai muissa osissa maata. Ajattelin pyytää muutamaa muuta Meksikossa olevaa/ollutta vaihtaria kirjoittamaan hieman omasta koulunkäynnistään täällä, jotta saisin tänne myös vähän vertailukohteita. Oman ymmärrykseni mukaan YFU:lla on tapana laittaa suurin osa oppilaista yksityiskouluihin, koska ne ovat pääsääntöisesti parempia kuin julkiset koulut. Mutta esimerkiksi Rotarien vaihtarit saattavat päästä myös julkiseen kouluun eikä heillä ole ihan samantasoisia kriteerejä kouluja kohtaan kuin esimerkiksi YFU:lla.
Kuten varmaan kaikki tiedämme, lukio on Suomessa tällä hetkellä kurssimuotoinen, joka tuo jokaiselle opiskelijalle enemmän tai vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan lukujärjestykseen sekä niihin aineisiin, joita haluaa opiskella. Meksikossa lukiot ovat pääsääntöisesti luokkamuotoisia eli periaatteessa asiat toimii samalla periaatteella kuin Suomessa vielä parikymmentä vuotta takaperin. Täällä joissain lukiossa on mahdollisuus valita linja, jolla haluaa opiskella. Esimerkiksi TAE:ssa (Preparatoria Tomas Alva Edison) linjoja on neljä, joista jokaisessa opetetaan hieman eri asioita ja aineita. Linja yksi on matemaattisiin aineisiin keskittyvä kun taas linja kakkosella (jolla itse olen) lähes jokainen tähtää lääketieteelliseen, jolloin lukujärjestys on täynnä erilaisia luonnontieteitä. Linja kolme painottuu enemmän lakitietoon sekä yhteiskuntaoppiin ja linja neljä on taidepainotteinen.
 |
| Clase 603 |
Luokkamuotoisuus ei kuitenkaan ole ainoa ero. Joissain kouluissa oppilaat saattavat voida vaikuttaa omiin lukujärjestyksiinsä, mutta omassa koulussani sitä mahdollisuutta ei ole vaan jokaisella on sama lukujärjestys oman luokkansa kanssa. Täällä koulu ei ole läheskään yhtä vapaata mihin olen Suomessa tottunut. Ottaen huomioon sen, että saatoin olla hieman laiska käymään koulua ennen vaihtoon lähtöä. Otin yleensä pari kurssia itsenäisesti joka jakso ja olin viikottain koulussa keskimäärin 12 oppitunnin verran (yhden oppitunnin kesto 75min). Välillä pari tuntia enemmän tai vähemmän jaksosta riippuen. Muutenkin lukio Raumalla on suhteellisen rentoa eikä itse koulussa olemisesta tarvinnut stressata, minkä takia koulun aloittaminen Meksikossa oli aika iso isku päin kasvoja.
Koulu alkaa joka päivä 7.30 ja loppuu 15.10. Sellaiset kevyet yhdeksän oppituntia joka päivä, joiden välissä on muutamia lyhyitä taukoja. Pisin ns. "välitunti" on 20 minuuttia, joita on päivän aikana kaksi. Voin sanoa, että tuo tuntuu joka kerta aivan liian lyhyeltä. Yleensä siinä kohtaa, kun on ehtinyt löytää muilla luokilla olevat kaverit, taukoa on jäljellä se kymmenisen minuuttia, jolloin keskustelut jää lähes aina kesken. Syödäkin pitäisi jossain välissä ehtiä. Päivän aikana on myös muutamia viiden minuutin taukoja, joiden aikana ei oikeastaan ehdi tekemään yhtään mitään. Ehkä vaihtaa kuulumisia muutamian luokkakavereiden kanssa, mutta siinä se.
Sen lisäksi, että täällä on kahdeksan tunnin koulupäiviä, monet opiskelijat jäävät koulun jälkeen lisäoppitunneille tai joukkoetreeneihin. Erityisesti lukion viimeisenä vuonna lähes jokainen opiskelija ottaa vähintään kahtena päivänä viikossa lisätunteja koulun jälkeen, jotka kestävät yleensä neljästä kuuteen. Monella mun luokkalaisella on näitä tunteja neljänä päivänä viikossa ja toisilla useita treenejä koulun jälkeen. Tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että monet heistä ovat kotona vasta seitsemän aikaa. Koulu ei kuitenkaan lopu vielä siihen, sillä läksyjä on lähes joka illalle. Esimerkiksi linja kakkosella täytyy tehdä marco teorico tehtäviä (teoriaa laboratoriotunteja varten) lähes joka viikko ja laboratorioaineita on neljä. Eli tekemistä on paljon. Itse en edelleenkään ymmärrä, miten nuoret täällä jaksavat tulla kouluun päivästä toiseen. Ottaen huomioon vielä senkin, että vain harvat ehtivät nukkua yli kuusi tuntia yössä.
Opetuskin eroaa täällä hyvin paljon siitä, mihin olen Suomessa tottunut. Oppikirjoja ei ole, joten kokeisiin lukeminen on vähän hankalampi operaatio. Meillä on käytössä Schoology-sovellus, jonne opettajat laittavat joitain materiaaleja, mutta pääsääntöisesti opiskelu pohjautuu tuntimuistiinpanoihin. Jotkut opettajat käyttävät powerpointia, toiset sanelevat lähes kaikki muistiinpanot. Itse tykkään tästä systeemistä, koska opettajat opettavat oikeasti eivätkä vain selosta suoraan kirjan sisältöä. Toki muistiinpanojen sanelu on vähän mitä on ja yleensä opettaja sanelee ne vielä sen verran nopeasti, ettei itselläni ole minkäänlaista mahdollisuutta saada läheskään kaikkea ylös.
 |
| Koulun vaihtarit edessä ja meidän "tutorit" takana |
Koulussani on kuusi vaihto-oppilaista, joista viisi on Rotareita ja itse olen tänä vuonna koulun ainoa YFU-vaihtari, joka on sinäänsä hieman ärsyttävää. Kaikilla muilla vaihtareilla on kaksi kertaa viikossa espanjantunteja, joille en kuitenkaan saa itse osallistua, koska en ole Rotaryn kautta vaihdossa eli se niistä espanjantunneista. Mielestäni muut vaihtarit valitsivat itselleen jonkin joukkoelajin, mutta itse päätin keskittyä omaan lajiini koulun ulkopuolella, joka on osoittautunut hyväksi ideaksi. Ehdin nimittäin hyvin nukkua parin tunnin päikkärit ennen omia treenejä, parasta!
Kuten varmaan tekstin tyylistä voi huomata, en erityisesti tykkää koulusysteemistä täällä. Itseäni ärsyttää erityisesti kunnon lounastauon puuttuminen sekä kahdeksan tunnin koulupäivät, joihin en ole vieläkään kunnolla tottunut. Pitkien koulupäivien takia en myöskään ehdi näkemään kavereita viikolla, minkä takia olenkin yleensä koko viikonlopun liikenteessä milloin missäkin. Toki kannattaa ottaa huomioon, että koulu, jossa olen on yksityiskoulu maan pääkaupungissa, jonka takia meininki täällä saattaa olla hyvin erilaista kuin esimerkiksi pienemmissä kaupungeissa tai muissa osissa maata. Ajattelin pyytää muutamaa muuta Meksikossa olevaa/ollutta vaihtaria kirjoittamaan hieman omasta koulunkäynnistään täällä, jotta saisin tänne myös vähän vertailukohteita. Oman ymmärrykseni mukaan YFU:lla on tapana laittaa suurin osa oppilaista yksityiskouluihin, koska ne ovat pääsääntöisesti parempia kuin julkiset koulut. Mutta esimerkiksi Rotarien vaihtarit saattavat päästä myös julkiseen kouluun eikä heillä ole ihan samantasoisia kriteerejä kouluja kohtaan kuin esimerkiksi YFU:lla.
Kommentit
Lähetä kommentti